Dettifoss ja Lopapeysa.

Torstaiaamuna oli taas aika pakata Kånken ja hypätä vuokrajeepin kyytiin, koska miksi ei. Suhteellisen suurella joukolla ja kahden jeepin voimin suunnattiin uudelleen Gođafossille (muu porukka ei ollut sinne vielä ehtinyt käymään) heti päivän valjetessa. Maisema tuntui täysin eriltä, vaikka sen oli jo kertaalleen nähnyt. Lauantain hämmennys Islannista varmaan sumensi ensimmäiset muistot. Auringon kiipeäminen juuri ja juuri horisontin yläpuolelle sai maiseman näyttämään satukirjan sivuilta, näin erittäin kliseisesti ilmaistuna.

Islannin tuuli ei ole mikään vitsi. Ensimmäisen kerran autosta ulos astuessa, lähti takapenkin saksalainen vaihtari melkein lentoon oven mukana. Enkä ole koskaan ennen tarvinnut apua auton oven sulkemiseen, kun yritin takaisin autoon sisälle. Tarvitaan kaksi ihmistä sulkemaan ovi: yksi vetämään henkensä eestä sisäpuolelta ja yksi auttamaan ulkopuolella. Note to self: autonovi avataan kaksin käsin ja käsilihaksia on treenattava.

Yksi pysäkki oli Dimmuborgir, laavamuodostumien alue Myvátnilla. Alue näyttää vähintäänkin surrealistiselta suurine laavakivipilareineen. Nimi kuvaa paikkaa hyvin (Dimmu=pimeä, borgir= kaupungit), vähän pieni ja kolho olo tummien laavakivimuodostumien keskellä tulee.

Lopuksi ajettiin vielä Dettifossin vesiputouksella. Putoukselle kävellään jonkin matkaa varsin tasaista maastoa (vähän tuli olo, että kävelisi kuussa) ja jossain vaiheessa meinasi jo usko loppua, ettei täällä mitään vesiputousta ole. On se siellä kumminkin ja aivan käsittämättömän hienona, 100 metrin levyisinä ja 45 metriä korkeina. Iltahämärässä putousta katsoessa piti ravistella päätä pari kertaa.

Vielä ilmoitusluontoinen asia: ensimmäinen Lopapeysa eli Islantilainen villapaita on poistettu paikallisen Punaisen Ristin kirpputorilta. On pakko myöntää, etten suostunut ottamaan sitä pois edes eilisillan tutustumisillan tai baarin aikana. Mikä ei toisaalta ollut ollenkaan väärin, paikallisetkin viilettävät pubeissa toisinaan white ale kädessä ja villapaita päällä.

AND IN ENGLISH:

Since I promised few people I will now make a short translation in English in the end. On Thursday morning was time pack my bag again and rent a car. We went to see the lava formation of Dimmuborgir which was quite a surrealistic sight. Dimmuborgir means “Dark cities” and that is exactly how I felt between the black lavastones.

After Dimmuborgir we also went to see the waterfall of Dettifoss. You have to walk to the waterfall a bit from the parking place. Landscape seems so flat and empty that I almost gave up on finding a waterfall. But when we finally reached Dettifoss it was definitely worth to see. Waterfall is 100m wide and drop of 45 metres. You can’t quite believe it when you see it. Iceland truly is amazing. 

I also bought my very first Lopapeysa, the Icelandic woolsweather. The cheapest ones you can find from the Red Cross second hand shop. I think I will buy many more since they are so warm and pretty.