Hei, hyvää kuuluu!

Maanantaiaamu alkoi auringolla viikonlopun hurrikaanin jälkeen. Saan ihailla ikkunasti vuorien silhuettia auringon valoa vasten. Aamuluento on siirretty kymmenestä puoli kahteen: taattua islantilaista huolettomuutta. Elämä tuntuu hyvältä nyt. Moni kaveri on kysellyt miten on mennyt ja miltä siellä nyt tuntuu olla. Vastaus on ollut: mieli on rauhallinen ja elämä leppoisaa. Olen kai ihminen, joka ei tarvitse erityisen paljon asioita ympärilleen, jotta voin olla täysin tyytyväinen. Aurinkoiset aamut, Akureyrin kahvilat, uima-altailla oleskelu, hyvät ystävät ja suunnitelmat roadtripeistä riittävät juuri nyt. Aika on mennyt nopeampaa kuin osasi lähtiessä odottaa.

Kulttuurishokkia ei tunnu kuuluvan, enkä ole katunut vaihtoonlähtöä kertaakaan. Odotin jonkinlaista suurta shokkia, sillä siitä varoiteltiin paljon orientaatioluennoilla. Voi olla, että Islannin kulttuuri ei kuitenkaan eroa niin paljon suomalaisesta, että mieli siitä järkkyisi. Ilmastokin on suhteellisen samanlainen ja tammikuun lyhyet päivät tuttuja asioita. Keski-Eurooppalaisille vaihtareille "aikaisin" tuleva pimeys on tuntunut masentavalta ja -7 asteen pakkasessa ulos ei halua poistua kukaan muu kuin Skandinaavi. 

Kärsivällisyyskin on täällä kasvanut. Lauantaina oli yritys numero kaksi päästä rinteeseen. Sukset vuokrattiin edellispäivänä, hyvän säätiedotteen perusteella, alhaalta löytyvästä suksivuokraamosta, josta kamat saa puolta halvemmalla kuin hiihtokeskuksesta. Aamuysiltä suunnattiin ylös ja ehdittiin laskea reilu kaksi tuntia. Sitten se alkoi, yllättävä tuuli, joka pyyhkäisi samantien myrskyn täyttävään vauhtiin ja pysäytti jokaisen hissin. Tunnin odottelun jälkeen oli pakko luovuttaa: kiinni on ja pysyy, ei auttanut kuin lähteä takaisin alas ja palauttamaan sukset. Päivälippukin tuli ostettua turhaan. Islanti on opettanut laskemaan muutaman kerran kymmeneen ja toteamaan, että minkäs teet, turha murehtia. Parempi onni ensi kerralla.

Toisille vaihtareille Akureyri on tuntunut turhan hiljaiselta. On totta, ettei alle 20 000 ihmisen kaupungilta voi odottaa suurkaupungin elkeitä, mutta verrattuna moneen suomalaiseen pienempään paikkakuntaan, on täällä kiitettävän paljon aktiivisuutta. Tekemistä on ollut omaan makuun aivan tarpeeksi. Paljon tekee oma asenne asioihin, mullistavia kokemuksia ei voi odottaa jokaiselta päivältä.

Minä olen tyytyväinen ja hyvää kuuluu. Hyvää fiilistä lisää tällä hetkellä myös se, että huomenna Suomesta saapuu todella odotettu vieras pariksi viikoksi kylään. :)